Tiesitkö, että voit vaikuttaa huomattavasti taloutesi lämmitysratkaisulla ilmastovaikutuksiin ja samalla myös säästää rahaa? Ympäristön kannalta suositeltavaa on valita uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitysratkaisu.
Tälle sivulle on koottu tietoa vaihtoehtoisista lämmitysratkaisuista, jotka ovat vähäpäästöisiä. Sivun tarkoituksena on esitellä lämmitysratkaisujen perusteet. Jokaisen osion lopussa on linkkejä, joiden kautta voit tutustua paremmin kyseiseen lämmitysratkaisuun.
Kaukolämpö tuotetaan useimmiten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, joissa lämpöä saadaan sähköntuotannon sivutuotteena. Sitä voidaan tuottaa myös teollisuuden hukkalämmöstä tai vaikkapa jätevesien lämmöstä.
Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Vuoden 2018 tilastojen mukaan noin 46 prosenttia Suomen lämmitysenergiasta tuotettiin kaukolämmöllä. Kaukolämpöverkko toimii kaikkiaan 166 Suomen kunnassa.
Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaisessa voimalaitoksessa sitä tuotetaan ja mitä polttoainetta voimalaitoksessa käytetään. Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä, toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella. Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen.
Olipa kyseessä uusi tai saneerattava talo, kaukolämpö on taajama-alueilla luotettava lämmitysratkaisu, jos lähistöllä on kaukolämpöverkko.
Nykyään merkittävä osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä niin Hyvinkäällä kuin koko Suomessa. Vuotuisesta Hyvinkäällä käytetystä kaukolämmön määrästä noin 80 % tuotetaan Riihimäellä sijaitsevassa Fortumin omistamassa jätteenkäsittelylaitoksessa, jossa jätteenkäsittelyn yhteydessä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen Ekolämmöksi lämmönsiirtimien avulla. Talteenotettu ekolämpö siirretään kaukolämmöksi niin Hyvinkään kuin Riihimäen kaukolämpöverkkoihin. Lisäksi Hyvinkään Lämpövoima Oy tuottaa myös kaukolämpöä Kiertokapula Oy:n kaatopaikalta kerätystä biokaasusta ja sekä hankkii biolämpöä Myllyn Paras Oy:n biolämpökeskukselta. Loput kaukolämmöstä tuotetaan Lämpövoiman omissa lämpökeskuksissa pääasiassa Sahanmäen kaasulämpökeskuksella ja Veikkarin vuonna 2015 rakennetulla pelletin pölypolttoon perustuvalla biolämpökeskuksella.
Kaukolämmön polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. Puusta tuli kaukolämmön merkittävin polttoaine vuonna 2013. Suurin osa puupolttoaineesta on metsähaketta.
Kaukolämpö tuotettiin Hyvinkäällä vuonna 2020 yli 95 %:sti hiilineutraalisti. Hiilineutraalin lämmön osuus oli historiallisen suuri. Fortumin Riihimäen laitoksella tuotetun Ekolämmön osuus oli 88 %. Pelleteillä tuotettiin lämmöstä noin 5 %. Teollisuuden hukkalämpöjen ja biokaasulla tuotetun lämmön osuus oli noin 3 %. Maakaasun osuus jäi vain 4 %:iin.
Pelletit soveltuvat hyvin keskuslämmitysjärjestelmän energian tuottajaksi. Lämpö voidaan jakaa huoneisiin joko lattian kautta tai lämpöpatterein.
Pellettilämmityksen markkinaosuus uusissa pientaloissa on vielä melko pieni. Suomessa on noin 30 000 pientaloa ja suurempaa kohdetta, jotka lämpiävät pelletillä.
Puupelletit ovat kotimaista polttoainetta ja niiden ympäristökuormitus on hyvin pieni. Puupellettilämmitys ei tuota ilmakehään haitallisia hiilidioksidi-päästöjä, koska puut ovat kasvaessaan sitoneet hiilidioksidia ilmakehästä. Kotimaisen puupelletin energia-tase on hyvä. Raaka-aineiden kuljetus, pelletin valmistus sekä valmiin polttoaineen kuljetus kuluttavat energiaa määrän, joka vastaa 5-20 prosenttia pelletin käyttökohteessa tuottaman lämmön määrästä. Puuta polttaessa syntyy pienhiukkasia, joiden määrä oikein asennetussa ja säädetyssä pellettilämmityksessä on kuitenkin erittäin alhainen.
Pelletit on varastoitava kuivassa tilassa, sillä kostuessaan ne hajoavat takaisin puruksi. Pellettilämmityksen valitessa on tärkeää suunnitella varasto. Suunnittelussa tulee olla mukana asiantuntija.
Pellettikeskuslämmitys vaatii käyttäjältä pientä syventymistä järjestelmän toimintaan. Lämmitys toimii automatiikan ohjaamana. Pellettilämmitys vaatii tietyt huoltotoimet ja laitteistossa on kuluvia osia. Puupelleteistä syntyy palaessa pieni määrä tuhkaa, joka on poistettava, jos järjestelmässä ei ole automaattista tuhkanpoistoa.
Uuden järjestelmän käyttöönotto sekä oikean käytön opastus on tärkeää, jotta lämmitys toimisi tehokkaasti ja oikein. Käyttöönottovaiheessa asentaja kertoo toimenpiteet ja mahdolliset säädöt, joita käyttäjä voi tehdä itse. Asiat kirjataan asennus- ja käyttöönottopöytäkirjaan, joka vahvistaa laitteiston takuun. Käyttöönottovaiheessa käyttäjän kannattaa kysyä asentajalta erilaisia vinkkejä ja varmistaa, että laitteelle löytyy käyttö- ja huolto-ohjekirja.
Säännöllisiä huoltotoimenpiteitä pellettikeskuslämmityksessä on esimerkiksi yhdistelmäkattiloiden huolto, pellettipolttimen ja -kattilan huolto sekä savuhormin säännöllinen nuohous.
Pellettejä voidaan käyttää myös lisälämmönlähteenä esimerkiksi pellettitakan muodossa. Pellettitakat toimivat lämminilmakehittimen tavoin. Ne ovat helppokäyttöisiä ja sopivat asuintilojen lämmittämiseen. Pellettitakat tuottavat lämpöä puhaltamalla sen huoneen ilmatilaan.
Pellettitakka sopii ympäristöystävälliseksi lisälämmön lähteeksi kaikkien lämmitysjärjestelmien rinnalle. Takan sijoittamista suositellaan aina rakennuksen alakertaan ja mahdollisimman keskeiselle paikalle. Markkinoilta löytyy myös pellettitakkoja, jotka on varustettu vesikiertoisella lämmityksellä. Tällaiset pellettitakat soveltuvat esimerkiksi pieniin matalaenergiataloihin tai keskuslämmitysjärjestelmäksi kesämökille.
Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon lämpöä.
Maalämmöllä on lämmitetty pientaloja 1970-luvun puolivälistä lähtien, ja lämmitystapa on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulle tultaessa.
Noin kaksi kolmasosaa maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas osa tuotetusta lämmöstä tulee lämpöpumpun käyttämästä sähköstä.
Lämpöpumput käyttävät sähköä pyörittämään lämpöpumpun kompressoria ja apulaitteita kuten kiertovesipumppua. Osatehomitoitettu lämpöpumppu tarvitsee tuekseen sähkövastuksen talven kylmimpinä päivinä, jolloin sähköä tuotetaan koko käytössä olevalla voimalaitoskapasiteetilla. Silloin käytössä ovat myös eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat tuotantotavat.
Täystehomitoitetulla lämpöpumpulla voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöisin. Esimerkiksi osatehomitoitettu lämpöpumppu ajoittainen sähköntarve on 1-4 kilowattia enemmän kuin täystehomitoitetun.
Maalämpöpumppu vie vain vähän tilaa ja se voidaan periaatteessa asentaa vaikka kodinhoitohuoneeseen. Tekninen tila on kuitenkin suositeltavampi paikka.
Maalämpöpumppu on yksinkertainen eikä juuri tarvitse huoltoa. Joitakin asioita on kuitenkin hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin, kuten kerran kuukaudessa. Tarkista esimerkiksi, että lämmitys- ja lämmönkeruupiirin paine ja nestemäärä ovat sopivalla tasolla. Alhainen paine voi kertoa mahdollisesta vuodosta. Lisäksi on hyvä tarkistaa lämmitys- ja käyttövesipiirin sekä maapiirin varoventtiilien toiminta.
Maalämpöpumpun käytössä on hyvä seurata sähkön kulutusta. Hyvä tapa seuraamiseen on mahdollinen lämpöpumpun oma kiinteä sähkömittari. Näin voit seurata paljon sähköä kuluu tilojen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Vähentämällä laskutusmittarin lukemasta lämpöpumpun käyttämän sähkön. saat selville kuinka paljon sähköä käytetään valaistukseen ja kodin sähkölaitteisiin.
Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Sen avulla on mahdollista lämmittää myös lämmin käyttövesi.
Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve, mutta se tarvitsee kylmimpiä aikoja varten varajärjestelmän.
Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilmaan varastoitunutta auringon energiaa. Tyypillinen ilmalämpöpumppu tuottaa käyttämänsä sähkömäärään verrattuna noin kaksinkertaisen määrän ilmaan sitoutunutta uusiutuvaa ja puhdasta energiaa.
Lämpöpumput käyttävät sähköä pyörittämään lämpöpumpun kompressoria ja apulaitteita. Ilmalämpöpumput tarvitsevat tuekseen sähkövastuksen talven kylmimpinä päivinä, jolloin valtakunnallisesti sähköä tuotetaan koko käytössä olevalla voimalaitoskapasiteetilla. Silloin käytössä ovat myös eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat tuotantotavat.
Lämmityskauden aikana on vain vähän sellaisia päiviä, jolloin ilma-vesilämpöpumppu ei riitä. Yksi ympäristöä säästävä tapa näille päiville on puun käyttö lämmitykseen sähköenergian sijaan.
Ilmalämpöpumppu voi olla käyttämättömänä pitkän aikaa ilman, että siitä aiheutuu vahinkoa laitteelle. Sen huoltotoimenpiteet keskittyvät pitkälti suodattimiin, jotka tulee imuroida kerran kuukaudessa. Lisäksi siitepölysuodatin kannattaa uusia pari kertaa vuodessa. Vikatilanteessa tulee aina ottaa yhteyttä ammattilaiseen, Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen SULPU:n sertifioimaan asentajaan tai valmistajaan.
Aurinkolämpö on päästötön ja uusiutuva lämmön lähde. Tekniikkaa hyödyntämällä voi auringonsäteilyä käyttää sekä lämmön että sähkön tuottamiseen.
Lämmitykseen aurinkoenergiaa käytetään yhdessä jonkun toisen lämmitysmuodon kanssa. Näin vähennetään päästöjä ja alennetaan lämmityksen kokonaiskustannuksia.
Suomessa saadaan aurinkoenergiaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna keskimäärin 1000 kWh. Vain keskitalvella joulu-tammikuussa, jolloin aurinko on matalalla tai kokonaan horisontin takana, aurinkoenergiaa ei juurikaan saada talteen.
Suomessa aurinkolämmitys sopii huonetilojen, käyttöveden tai esimerkiksi uima-altaan lämmitykseen. Kun auringonsäteilyn sisältämää energiaa otetaan talteen erillisellä keräinjärjestelmällä, puhutaan aktiivisesta aurinkolämmityksestä. Käytettäessä aurinkokeräimiä pientalon huonetilojen lämmittämiseen, lämmönjako eri huoneisiin toimii parhaiten matalalämpöjärjestelmällä, kuten vesikiertoisena lattialämmityksenä, vesipatterilämmityksenä tai ilmalämmityksenä.
Aurinkolämpö sopii yhteen lähes minkä tahansa muun lämmitysjärjestelmän kanssa. Varsinaisena lämmönlähteenä voi olla esimerkiksi öljy-, sähkö-, pelletti- tai puulämmitys, lämpöpumppuun perustuva lämmitys tai kaukolämpö. Vapaa-ajan asunnoissa aurinkolämmitys voi toimia myös peruslämmönlähteenä.
Hybridilämmityksessä eri lämmitysmuodot vuorottelevat esimerkiksi vuodenajan tai vuorokauden ajan mukaisesti. Näin on mahdollista hyödyntää lämmitysjärjestelmien parhaita ominaisuuksia.
Hybrilämmityksen lämmityksenohjaus on vaativampaa verrattuna yhden lämmitysmuodon järjestelmiin, mutta hybridilämmityksen ohjaukseen on kuitenkin viime vuosina tullut markkinoille erilaisia ratkaisuja samalla kun keskenään vuorottelevien tai toisiaan täydentävien uusien lämmitysmuotojen määrä on lisääntynyt.
Aurinkolämpö ja ilma-vesilämpöpumppu
Puu- ja pellettilämmitys
Aurinkolämpö ja ilma-vesilämpöpumppu
Puu- ja pellettilämmitys
