Hyvinkääläinen Harri Kokko oli miettinyt jo muutaman vuoden ajan, että omakotitalon lämmitysjärjestelmä pitäisi vaihtaa. Vanhan talon öljylämmityslaitteisto alkoi tulla tiensä päähän. Kun Harri sai tietää, että öljylämmityksen vaihtajalle on tarjolla tukea ELY-keskukselta, niin päätös syntyi samoin tein.
Harri Kokon vuonna 1937 rakennettu talo Ahdenkallionkadulla on sama, jossa hyvinkääläisille tuttu Matti Paronen asui, ja jonka piharakennuksessa hän piti suksihöyläämöä. Kokon perhe muutti taloon 24 vuotta sitten – tarkalleen 8. toukokuuta, johon osuu tänä vuonna äitienpäivä. Lapset ovat jo muuttanut pois ja nykyisellään talossa asuvat Harrin ja hänen vaimonsa lisäksi heidän kaksi koiraansa. Talon kokonaispinta-ala on 185 m2, josta asuinpinta-alaa on 156 m2. Öljylämmitys oli asennettu taloon 1985–86 ja öljysäiliö oli sijoitettu talon kellariin. Aiempi omistaja oli peruskorjannut talon ja siinä vaiheessa talon kellari sekä yläkerran vinttitila on otettu myös käyttöön. Samalla koko taloon on asennettu vesikiertoiset patterit. Lisäksi taloon on myöhemmin asennettu kaksi ilmalämpöpumppua – toinen alakertaan ja toinen yläkertaan. Niitä on tarvittu lähinnä kesäisin lämpötilan viilentämiseen.

Vanha öljylämmityslaitteisto oli tulossa tiensä päähän
Pääsyy lämmitystavan vaihtoon oli vanha öljylämmityslaitteisto, joka oli tulossa tiensä päähän. Vaihtaminen oli ollut harkinnassa jo muutaman vuoden ajan. Kun Harri sai tiedon öljylämmityksen vaihtajalle tarjottavasta ELY-keskuksen tuesta, syntyi päätös heti. Vaihtaminen olisi joka tapauksessa ollut ajankohtainen. Hän kartoitti mahdollisiksi uusiksi lämmitystavoiksi ilma-vesilämpöpumpun sekä kaukolämmön. ”Kartoittamieni tietojen valossa kaukolämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat vuosikustannuksiltaan suunnilleen samaa luokkaa, mutta kokonaisuutena laitteiston vaihtoineen kaukolämpö tuli edullisemmaksi. Maalämpöä alueella ei ole lainkaan saatavilla pohjavesien vuoksi.” kertoo Harri Kokko. Uudeksi lämmitystavaksi valikoitui kaukolämpö. Se oli luonnollinen vaihtoehto, koska kaukolämpö kulkee jo valmiiksi Ahdenkallionkadulla. Kaukolämpö tuntui paremmalta vaihtoehdolta myös siksi, että perhe on jonkun verran pois kotoa lomamatkoilla talvisin. Kokko luottaa siihen, että kaukolämpö toimii myös heidän poissa ollessaan moitteettomasti.
Prosessi eteni siten, että Kokko kävi hakemassa tietoa Hyvinkään Lämpövoiman sivuilta ja jätti sivujen kautta samoin tein yhteydenottopyynnön. Lämpövoimalta palveluinsinööri Ville Rouvinen oli Kokkoon yhteydessä ja siitä lähdettiin keskustelua viemään eteenpäin. Yhteydenoton jälkeen päätös ottaa kaukolämpö syntyi vuorokaudessa ja Kokko laittoikin heti tukihakemuksen ELY-keskukselle heidän verkkosivujensa kautta. Hakemuksen täyttäminen sujui helposti. Tosin, kun hakemuksen mukana piti toimittaa erilaisia liitteitä, oli ELY-keskuksen sivuilla ollut pientä teknistä ongelmaa. Siitäkin selvittiin ja hakemus saatiin lopulta eteenpäin vain pienellä viiveellä. Kaiken kaikkiaan hakuprosessi oli helppo.
Kokko otti koko paketin Lämpövoiman kautta – laitteiston sekä sen asennuksen. ”Katsoin olevan varminta, että projektilla on vain yksi urakoitsija, joka hoitaa tilaajan puolesta kaiken ja kantaa kokonaisvastuun projektista. Oli helpointa myös asioida vain yhden tahon kanssa eikä minun tarvinnut murehtia esimerkiksi aikatauluista. Tämä vapautti oman aikani muuhun käyttöön.” tuumaa Harri Kokko. Ensin Lämpövoiman edustajat kävivät katsomassa vanhan laitteiston ja lämmönjakohuoneen. Projekti alkoi maaliskuussa 2021 ulkotöistä, jotka ulkoseinän eristyksineen kesti 4–5 päivää. Kellarin kulkutiet suojattiin, vanha laitteisto purettiin ja vietiin pois. Välissä oli tyhjää noin viikko, jona aikana Harri siivoili hieman lämmönjakohuonetta ja kellaria. Sen jälkeen kellariin asennettiin uusi kaukolämpölaitteisto. Samalla patteriverkosto huuhdeltiin ja pattereihin vaihdettiin uudet termostaatit, jotka olivat myös ikänsä puolesta tulleet myös tiensä päähän.

Projekti ja yhteistyö Lämpövoiman kanssa sujui jouhevasti
Kaiken kaikkiaan projekti vei noin kolmisen viikkoa. Ilman lämmintä vettä ei talossa tarvinnut olla projektin aikana kuin alle vuorokausi. Muutenkin kaikki sujui erittäin jouhevasti. Työporukka, joka asensi uuden laitteiston, antoi siihen myös käyttökoulutuksen ja he kävivät Kokon kanssa laitteistoon liittyvät manuaalit läpi jo projektin aikana. Lopputarkastuksen yhteydessä käytiin vielä uudelleen laitteiston toiminta läpi. ”Projekti ei olisi voinut juuri paremmin mennä.” kertoo Kokko tyytyväisenä.
Kokemusta kaukolämmöstä on Kokon perheellä nyt noin vuoden ajalta. Laitteisto on toiminut kuten pitääkin. Ainoastaan, jos ulkona tapahtuu nopeita lämpötilavaihteluita, reagoivat kaukolämmön anturit muutokseen pienellä viiveellä. Jos lämpötila laskee vaikkapa 15 astetta ulkona muutamassa tunnissa, niin pattereihin lämpö tulee joidenkin tuntien päästä. Kahdella ilmalämpöpumpulla talossa voidaan kuitenkin tasata äkillisiä lämpötilan muutoksia. Talon lämpötila on pidetty vuoden ympäri tasaisessa 22–23 asteessa. Verrattuna vanhaan öljylämmitykseen, on kaukolämpö toimintavarmempi, edullisempi ja hajuton. Kun pannuhuoneen oven avasi, niin öljy tuoksui melko voimakkaasti. Öljyn kulutus oli melko suurta myös kesäisin, kun piti pitää käyttövesi lämpimänä. Nyt kun energia- ja etenkin öljyn hinta on maailmantilanteen vuoksi kallistunut, Kokko voi olla tyytyväinen, että vaihtoi vuosi sitten öljystä pois. ”Tämän päivän öljyn hinta on ainakin tuplaantunut vuoden takaisesta, joten säästöä tulee reippaasti. Öljyn hinta myös muuttuu jatkuvasti ja lämmityslaskun ennustaminen on hankalaa. Kaukolämpö tarjoaa laskun hintaan ennustettavuutta ja vuositasolla kaukolämpö tulee edullisemmaksi.” miettii Harri Kokko.
Kokko ajatteli alun perin, että lämmitysjärjestelmän vaihtaminen olisi hankalaa. Yhteistyö Lämpövoiman kanssa sujui kuitenkin jouhevasti – sekä lämpövoiman oma henkilöstö että aliurakoitsijat olivat nopeita ja erittäin ammattitaitoisia. Kaiken kaikkiaan Harri Kokko on sekä projektiin että kaukolämpöön lämmitysmuotona erittäin tyytyväinen.